Ankea mieliala jatkuu. Pikkutytön päänsärky jatkuu. Kävimme
taas maanantaina koululääkärillä, joka ei sanonut sen kummempaa kuin
edellisviikkoinen terveyskeskuslääkärikään. Fysikaalista hoitoa jatketaan,
vaikka mitään apua siitä ei ole ollut enkä edes ymmärrä, miten maksan sen
laskun, kun maksun aika tulee. Kertakäynti on 50 euroa, josta saa hakea
jälkikäteen Kelalta 20 % takaisin. Tytär tekee neuvottuja jumppaliikkeitä myös
kotona ja lopetti varuilta purkansyömisenkin kokonaan, kun lääkäri siitäkin
kysyi. Näkö on tutkittu, hammashoitaja katsoo vielä kerran purennan huomenna,
vaikka syksyllä sekin on tutkittu. Päänsärky ei vain helpota. Välillä tyttö
vääntää itkua ja on aivan harmaa naamaltaan. Välillä taas ihan normaalin
oloinen, mutta silti kuulemma koko ajan sattuu. On siinä elämänlaatua, kun
päätä särkee monta kuukautta yhtä soittoa.
Ison tytön kanssa kävimme eilen Kaustisen musiikkilukiossa
tutustumassa ja tytöllä oli pääsykoehaastattelut samalla. Hän sai täydet
musiikkipisteet yhteishaun pohjaksi, hienoa. Ja teki alustavat kurssivalinnat,
joihin ilokseni kuului myös venäjän kieli. Koulu vaikutti oikein kodikkaalta ja
laadukkaalta, paitsi asuntola. Näimme tosin vain yhden kämpän, mutta se oli
ahdas ja pimeä ja kaikkea muuta kuin kodikas. Yhdessä pienessä huoneessa asuu kaksi oppilasta,
asunnossa on kaksi huonetta eli neljä oppilasta samassa kämpässä. Pieni
keittiö, jossa ei paljon kokkailemaan mahdu. Ei ihme, että rehtori kertoi
koulun ovien olevan auki iltakymmeneen asti, että siellä sitten tehdään läksyt
ja harrastetaan. Ei kai siellä asuntolakämpässä voi rauhassa mitään opiskella
tai muutakaan. Ei asuntolapaikka sitten paljon maksakaan, 80 euroa kuukaudessa,
mikä ehkä juuri ja juuri kattaa asumiskustannukset. Meidän tilanteeseen sopisi
niin tosi hienosti. Mutta Venla hakee ensisijaisesti musiikkilukioon
Tampereelle, ja siellä ei sitten niin halvalla pääsekään. Ei siellä ole
asuntolaa, täytyisi hakea kämppä vapailta markkinoilta. Vuokrat ovat ehkä toista
tasoa kuin Kaustisella… Katsotaan, mitä
tuleman pitää. Mukavinta minusta oli se, että Kaustisen opo kehui Venlan todistuksia ja sanoi, että niillä pohjilla on hyvä lähteä lukio-opintoihin, vaikka lisänä on paljon musiikkikursseja. Minusta ainakin se kuulosti siltä, että sinne kouluun olisi lapsi ainakin pääsemässä.
Yksi iloinen uutinenkin: saimme hiihtolomaksi RAY:n tukeman
kylpyläloman Rauhalahteen Kuopioon! Ilmoitus myönnetystä lomasta tuli vasta
viime viikolla, sillä pääsimme peruutuspaikalle. Rouva, joka ilmoitti asiasta,
oli puhelimessa aivan anteeksipyytävän kuuloinen, että pääsemmekö me näin
nopealla varoitusajalla lähtemään. No todellakin pääsemme! Ei meillä ole ollut
mitään hiihtolomasuunnitelmia. Nyt pääsemme sitten viideksi päiväksi
täysihoitoon ja kylpylään rypemään, ulkoilemaan, keilaamaan (en ole ennen keilannut), vaikka kiipeilemäänkin, Kuopioon kaupungille ja tiedä mitä muuta J. Tarmokin lähtee mukaamme. Sulo puolestaan
pääsee mummolaan hoitoon. Hieman huolestuttaa tuon Tarmon kanssa, että
haukkuuko se siellä hostellihuoneessa koko ajan, jos naapurista kuuluu ääniä.
Saadaan vielä häätö lomalta ekan yön jälkeen L
Aina pitää miettiä jotain kauhuskenaarioita, ettei vain liian iloisesti
odottaisi tuotakaan lomaa.
"Haisee kissalta, nam." Minä vaan lihon ja lihon... Loman jälkeen olen varmaan vielä läskimpi buffetpöydissä herkuttelun jälkeen. |
Meinasin lopettaa tuohon kuvaan, mutta siitä lomasta sen verran vielä, että siellä on mahdollisuus mittauttaa kuntonsa, minkä aionkin tehdä. Vaikka tosiaan näyn lihovan sitä mukaa mitä enemmän harrastan liikuntaa, niin olen sitä mieltä, että kuntoni pitäisi olla aika kohdillaan. Mielenkiintoista nähdä.