Kävimme eilen rakkaani kanssa elokuvissa. Tuo reissu
Jyväskylään oli meidän laatuaikaamme ja typistetty versio siitä, mitä olimme
suunnitelleet. Nimittäin rahat, joita olimme säästäneet Tallinnan-matkaan
joskus tulevassa syyskuussa, menivät sattuneista syistä muihin tarkoituksiin (= epäonnistunut autoremontti).
Kahdenkeskinen ilta puolison kanssa oli ihana, vaikka
elokuva suoraan sanottuna oli ihan p***stä. Odotin jotain samaa tasoa kuin Tie
pohjoiseen -elokuva on, mutta tämän Elämältä kaiken sain -elokuvan juoni ja
näyttelijäsuoritukset, paitsi Vesa-Matti Loiri ja Peter Franzén, olivat todella
surkeita, ohuita, kevyitä, mielikuvituksettomia, teennäisiä jne. Jos olisin
katsonut elokuvaa kotona telkkarista, olisin melko alkuvaiheissa kääntänyt kanavaa. Sitä koko
elokuvan ajan ikään kuin odotti, että koskahan tämä oikein alkaa tämän prologin
jälkeen, mutta ei se sitten koskaan alkanutkaan. Sanoin miehelleni, että
tuollaisen käsikirjoituksen olisi keksinyt vaikka kuka tahansa alakoululainen
ainekirjoitustunnilla. Hohhoijaa, ei kannata mennä katsomaan, vaikka olisi
tällainen Veskun tosifani kuin minä. Ei koko elokuva sentään kanna vain yhden
tai kahden näyttelijän roolitöitten varassa.
Autosta nyt sen verran, että emme vieneet sitä enää
Auto-Palelle, koska kun mieheni soitti sinne, he eivät suostuneet siihen, että
emme maksa sinne enää mitään. Että silleen. Nyt sitten ihmettelen, että mitä
hitsiä: ihanan kaunis ja kimaltava pikkuautoni seisoo tuossa pihassa, mutta
sitä ei voi käyttää.
Sitten muutamia ihania asioita, koska tänään on sellainen
fiilis, että haluan kertoa ihania asioita: Tarmo on taas jälleen kerran maailman
onnellisin koira, koska 20.8. alkoi irtipitoaika ja vesilinnunmetsästys. Voi
sitä onnea, sekä koiran että miehen, kun pääsivät Heinä-Suvannolle
sorsanmehtuuta aloittamaan! Arto ottaa aina muutaman kesälomapäivän
sorsanaloitukseen, ja itsellenikin tulee hyvä mieli, kun näen, miten toinen on
niin onnellinen. Tuolta aloitusreissulta saalis oli kaksi heinäriä. Ne on nyt
siivottu ja pakastettu sitä hetkeä varten, kun saan koko perheeni saman pöydän
ääreen. Meidän kasvissyöjätytötkin syövät itsepyydystettyä riistaa, koska se on
elänyt villinä ja vapaana.
Tarmo laskee lintuja Heinä-Suvannolla 20.8.2015. |
Leivoinkin tänään pitkästä aikaa, kun eilen sain jo siivottua
ja oli nyt kerrankin aikaa. Pihapuskista vattuja, musta- ja punaherukoita ja
siinäpä se. Nam. Niin, ja täytteessä on vaniljatuorejuustoa + kananmuna + hieman sokeria. Pohja on tehty täysjyvävehnäjauhoista, siksi väri näyttää tummalta, ei ole palanut :D.