10.1.2016

Multa loppuu työt, yhyy!

Näin jo viime yönä painajaista, että sain äidinkielen kokeesta 7! Tosin en oikein ymmärrä, miten olin äidinkielen kokeeseen joutunut, kun en ollut unessakaan mitenkään nuorempi kuin nyt. No, joka tapauksessa kauhea häpeä huonosta arvosanasta oli päällimmäinen tunne unessani. Ja että ”tässä on jokin kauhea väärinkäsitys”. Mieli siis askaroi jo tulevan työttömyyden kurimuksessa, huok. Minulla on enää kolme vajaamittaista työpäivää ensi viikolla, ja siinäpä se sitten on. Työsuhde päättyy tammikuun lopussa, mutta sinne saakka olen kesälomalla, joten JNV:n hommat alkavat olla osaltani pulkassa. Tosin työt eivät sieltä mihinkään lopu, kisojen takia kasautuneita hommiakin jää vielä seuraajalle, kuka sitten liekään. Hallitus ei ole osannut päättää seuraajastani mitään, joten ilmeisesti toimari joutuu toistaiseksi vetämään toimistoa lähes yksikseen. Miten lie hyvin onnistuu, kun nytkin tuntuu olevan 24/7 duunissa. No, ehkä sitä nuorena jaksaa…

Viimeinen Kuperkeikka-lehti, jossa minäkin olen
vielä mukana. Otin oikein muistoksi.

Muuten on alkuvuosi mennyt pakkasia pidellessä. Sulo on turhautunut, koska ei pysty olemaan ulkona kuin minuutin kerrallaan. Minä toimin portsarina aukoen herralle ovea ulos ja sisään. Tarmoa ei pakkanen haittaisi yhtään, mutta ei sitäkään uskalla pihalla pitää kovin kylmällä ilmalla muuta kuin lenkkien ajan, paljaat varpaat voivat paleltua. Kun puin päälleni pilkkihaalarin, pystyin menemään poitsun kanssa jopa puolentoista tunnin lenkin kolmenkymmenen pakkasessa. Arto oli eräänä päivänä kolme tuntia Tarmon kanssa jäällä, kun kävivät verkoilla sukulaismiesten apuna. Siitä seurauksena oli karmea migreeni, miehellä siis, ei koiralla.

Ulos tekisi mieli, mutta kun ei tarkene!

Hyvää ja iloista tätä vuotta kaikille! Katsotaan ja ihmetellään, mitä vuosi tuo tullessaan. Minä odotan nyt eniten tyttären vanhoja tansseja helmikuussa. Ja toivottavasti tapahtuisi omassakin elämässä jotain mukavaa. Tai no, ettei ainakaan mitään ihan hirveitä katastrofeja, sekin riittäisi.

Lapsi, pian Wanha, ja joku pörröpäinen kaverinsa, joka
 näyttää jotenkin epämääräisen tutulta, hmmm...  :D

20 kommenttia:

  1. Anonyymi10.1.16

    Hyvää vuoden jatkoa sinullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tämä blogielämäkin varmaan vähän vilkastuu osaltani, kun jään päiviksi pitkiksi kotiin.

      Poista
  2. Hyvää alkanutta vuotta sinulle...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja samaa :)!
      Alan lueskella ja kirjoitella taas reippaammin, kun aikaa jää ehkä liikaakin.

      Poista
  3. Ihana pörröinen kaveri :)
    Kyllä se elämä jatkuu työttömänäkin, ja ties mihin ovi aukeaa nyt...
    Hyvää vuotta sinullekin, toteutukoon toiveesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pörrökaveri muistuttaa sinun koiriasi, niin söötti :D.
      Parantumista lenssusta ♥!

      Poista
    2. Ihanko tosi!? Kerron niille heti, ne ilostuu :)

      Poista
    3. Hihi ;) http://www.iltalehti.fi/fiidifi/2013122117862749_fd.shtml

      Poista
  4. Loistavaa alkanutta vuotta, Saretska! Kiva kuulla taas sinusta. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, samaa sinulle!
      Nyt tästä ahkeroidun kirjoittamaan, kun tulee tuota aikaa taas liikaakin.

      Poista
  5. Kiva kuulla sinusta! Toivon kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi, niin töiden kuin muidenkin asioiden johdosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka, Aila! Kiitos!
      Sinulle myös kaikkea mukavaa tähän vuoteen. Varmaan minusta nyt alkaa kuuluakin enemmän, kun tuota aikaa rupeaa jäämään ehkä liikaakin, kirjoittamiseen ja muuhun.

      Poista
  6. Työttömyys on hankalaa mutta sen kanssa voi elää. Näin voin sanoa syvällä rintaäänellä - itsekin elelen kahden eäimen ja lapsen kanssa, lapsen joka on jo nuori ja miettii, minne ysin jälkeen suuntaisi.

    Tsemppiä sinulle, yritystä ja jaksua! Jotakin kivaa varmasti tapahtuu kun avoimin mielin katsoo elämää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos valoisasta kommentistasi, Janika!
      Eilen oli vaikea päivä, kun oli viimeinen työpäivä, mutta nyt on jo parempi mieli. Sain niin loistavan työtodistuksen, että se rohkaisee ajattelemaan positiivisesti työllistymismahdollisuuksiakin. Nyt sitten kesäloman viettoon, haha. Kaivaisinkohan kaapista sortsit ja pistäisin ne jalkaan ja aurinkolasit päähän, kun tarvon puolimetrisessä hangessa postia hakemaan :D

      Poista
  7. Anonyymi14.1.16

    Nyt olisi hyvä vaikka alkaa suunnittelemaan remonttia. Kiitos muuten kauniista sanoistasi edelliseen kommenttiini. Koko perheen olisi varmasti mukava viettää aikaa yhdessä ja asua samassa paikassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi14.1.16

      Hyvää alkanutta vuotta. A

      Poista
    2. Kiitos! Sinulle myös hyvää tätä vuotta!
      Remonttia suunnitellaan jatkuvasti, mutta rahaa ei ole, joten suunnitelman asteelle se jää. Tämä tilanne saattaa pysyä tällaisena vielä pari vuotta, kunnes pikkutyttö saa peruskoulun loppuun. Välillä ottaa koville, mutta tähän on jo totuttu.

      Poista
  8. Hei Saretska! En jostain syystä ole huomannutkaan postauksiasi, kai minä kuitenkin edelleen lukija olen :) Kiva kun poikkesit jättämässä kommentin, niin tuli taas tänne kurkattua :) Kyllä se taas siitä, työttömyyskin... mulle tuli vaihteeksi muutama päivä töitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, Sesse! Voi miten mukavaa, että käyt lukemassa, vaikka harvoin tuleekin kirjoiteltua nykyisin, kun meinaa tuo masis painaa päälle. Yritän rämpiä ylös masennuksen suosta ja keksiä järkevää tekemistä. Jospa sitä jaksaisi taas kirjoitellakin. Sinun blogisi aina piristää mieltäni <3.

      Poista
  9. Ilmeisesti olin jossain vaiheessa pudonnut pois, mutta liityimpä uudelleen :)

    VastaaPoista