Näin alas olen vajonnut. Minä, yltiörehellinen ihminen,
valehtelin tänään. Kaupassa eräs mummeli, jonka tiedän olevan aika ilkeä
ihminen, lyöttäytyi väkisin juttusilleni ja sanoi: ”Olet lomalla?” Vastasin: ”Juu,
lomalla olen.” Sitten hän, onneksi, alkoi hirveästi selittää omista asioistaan
ja sukulaisistaan. Minä esitin kiireistä ja häippäisin riisi- ja jauhohyllyille.
Jos tuo mummeli olisi sattunut kysymään työtilanteestani, olisin varmaan
keksinyt äkkiä itselleni kuvitteellisen työpaikan. Tällaista saattaa häpeä teettää immeisellä. Ikinä ennen en ole valehdellut tilanteestani kenellekään. Olisi niin
hienoa sanoa rehellisesti, että olen töissä siellä-ja-siellä. Huoks.
No, jos ei ole itsellä mitään kehumista, pitää kehua
lapsillaan. Tyttäreni on hyvin oivaltanut surkean taloudellisen tilanteemme ja
käyttää luovuuttaan ja taitojaan pukeutumiskysymyksissä. Hän ostelee vaatteensa
kirppareilta ja tuunaa ne sitten omanlaisikseen. Viimeisimmät ”huipputrendikkäät”
kuteet hän tuunasi minun pieneksi käyneitä farkkuja käyttäen. Lainausmerkit tuossa siksi, koska lapsukaiseni ei voisi varmaan vihata
mitään enemmän kuin trendivaatteita. Ihana ja taiteellinen tyttö! En ole
kysynyt lupaa laittaa hänen kuvaansa tänne, mutta laitan kuitenkin. Poistan
sitten, jos saan karmeat huudot.
 |
Mieheni sanoin "kävelevä rautakauppias" :)
Rakkaudella. |
