"Tarpeeton ihminen (ven. лишний человек)
on tyytymätön itseensä,
säälii itseään, ei löydä elämälleen tarkoitusta
ja tuntee, että maailma torjuu hänet. Hän ei kykene toteuttamaan ihanteitaan tai toimimaan aktiivisesti. –
Monet hänen olemuksensa puolet olivat jääneet nukkumaan, toiset olivat vain hiukan valveutuneet eikä yhtäkään niistä ollut kehitetty täydellisesti."
26.10.2014
Чашка чая – venäläistä teetä
Kovin on ollut rauhallista meidän kodissa tänä viikonloppuna. Ei ole perjantain jälkeen nimittäin ollut kotosalla muita kuin minä ja Sulo. Sulon kanssa emme pahemmin melskaa. No, mitä nyt Sulo aina keskellä yötä maukuu ja hilluu, että saa minut hereille, jotta päästäisin sen pihalle. Koukkii kynsineen peiton alle, puskee ja hurisee niin kauan, että on pakko nousta ylös ja mennä aukaisemaan ovi.
Ihan jotenkuten olen viihtynytkin itsekseni ja keskenäni. Pientä ahdistusta välillä on esiintynyt, mutta olen antanut ahdistaa ihan rauhassa: kyllä immeisen pitää osata olla vain ihtensäkin kanssa. Olen touhunnut kaikkea tavallista ja nauttinut siitä, että koti ei sotkeennu :D Olen lämmittänyt saunan ihan vain itselleni, leiponut ihanaa jauhelihapiirakkaa homejuustoineen Saretskan makuun. Paikkasin lapsen vaatteita ja leivoin uudenlaisia pullia, joiden täytteeseen yhdistin joitakin lempiaineksiani. Muistin syöneeni joskus luullakseni Ruthin leipomon ihania rahkapullia, joiden täyte ei kuitenkaan maistunut tavalliselta rahkapiirakan täytteeltä vaan jotenkin vaniljaisemmalta ja voiselta. Tein sitten sellaisen täytteen, johon laitoin rahkaa, munia, voisulaa, sokeria ja vaniljakreemijauhetta. Pullista tuli ehkä täydellisiä. Siis nam.
Kupsakoita pullasia
Sitten hemmottelin itseäni venäläisellä teehetkellä. Siiri on meillä oikea teen harrastaja, joka on hommannut ja hommauttanut kaapin täyteen mitä ihanimpia teelaatuja ja -sekoituksia. Meillä ei sorruta pussiteehen, kuten eivät oikeat venäläisetkään. Eräs pietarilainen tuttavani kutsui pussiteetä nimellä презерватив, kondomi. Tosin tuonkin asian suhteen siellä on rappeuduttu, kiireinen nuorempi polvi taitaa hörppiä kortsuteetä jo aivan sujuvasti.
Venäläinen nauttii teensä aina hillon kera, vadelmahillo on suosikki. Vadelmahilloa käytetään myös flunssalääkkeenä, aivan kuten Suomessa mustaherukkamehua ja Amerikassa kanakeittoa. Hilloa varten teekupin vieressä on pieni tarjoilulautanen, розетка. Hillon lisäksi muuta makeaa ei teen kanssa välttämättä tarjotakaan paitsi tietysti, jos on vieraita, jolloin venäläisen pöytä notkuu monenlaisista herkuista. Venäläinen muuten usein lusikoi hillon teen sekaan ja syö sen siitä eikä erikseen lautaselta.
Ihmeellisen aikaisin alkaa tuo ilta ulkona hämärtyä. Yöllä sitten puolisokin ja Tarmo palailevat taas kotosalle. Tällaista se on "siirtotyöläisen" ja perheen elämä. Ovat siinä huomisen kotosalla, minä puolestani töissä. Sitten menevät taas takaisin työmaan lähelle. Tulikin mieleeni sopiva laulu tästä elämästämme:
Sinulla on ollut oikein rattoisa viikonloppu Sulon kanssa. Voi että miten herkullisen näköisiä pullia! Tuota täytettä pitää kokeilla, kunhan taas pullia leivon. Nuo teekupit ovat kauniit, ovatko Venäjältä? Ja teevalikoima melkoinen. Hilloin sotkeminen teen sekaan kuulostaa, hmm, erikoiselta:)
Kyllä teeastiasto on Venäjältä, ihan sieltä aidosta ja oikeasta Keisarillisesta posliinitehtaasta, joka tosin yhä tunnetaan täällä varmaan paremmin neuvostoaikaisella nimellään Lomonosovin posliinitehdas, sieltä tehtaanmyymälästä ostin. Se koko tehtaanmyymäläkin oli kuin jokin ihana taidenäyttely! (nettisivut http://www.ipm.ru/) Muistan kyllä nuorena opiskelijana itsekin hieman pitkään katsoneeni tuota teenjuontityyliä, mutta äkkiä siihen tottui :-D
Kylläpä olet tehnyt herkullisen näköisiä pullia. Eihän tuollaisia voisi vastustaa! :) Tuo hillon kanssa teen juonti vähän yllätti, kun ensimmäistä kertaa olimme Venäjältä muuttaneen perheen luona kylässä. Mutta ihan jännä tyyli, eikä sitten sokeria kaipaa enää.
Onhan se hauskaa, että on erilaisia tapoja eri kulttuureissa. Venäjällä teenjuonti kaikkine valmisteluineen on vanhastaan ollut tosi tärkeä osa kaikessa seurustelussa ja muutenkin, mutta nykyisin nuoret ovat jo niin kiireisiä, että tosiaan pussiteekulttuuri valtaa alaa. Harmi minusta.
Kitoksjakkitoksjak! Pidän itsekin tuosta astiastosta enemmän kuin siitä perinteisestä verkkokuvioisesta, vaikka on sekin ihana. Ne kupit vain jäivät avioerossa eksälle, mikä minua tietenkin suuresti harmittaa, sillä niitä olisin raskinut käyttää ihan reilusti arkenakin iltateellä. Tätä astiastoa ei tule otettua esille kovin usein.
Hilloa ja tsaijua... erikoista. Mutta omat tapansa eri kansoilla; englantilaiset juo maidon ja sokerin kera. Mutta ei preservatiivista. Onkohan tuo sana tullu venäjältä? Preservatiivi. Isä puhu teestä aina että "saikkaa" tai "tsaijua".
Just kuvailemasi makuisen pullan (tai sen puolikkaan) söin Jari-Pekassa Hartolassa viikko sitten. Sitä piti oikein makustella, että miltä se täyte oikein maistuu... siinä oli oranssi täplä, joka kylläkin meni pullan toisen puolikkaan syöjälle, mutta oli varmaan jotain hilloa sekin. Nam! Ja jauhelihapiirakka homejuuston kera myös NAM!
On varmaan venäjän kieleenkin tullut preservatiivi muualta, kuulostaa latinankielisen tyyliseltä. Mutta tosi paljonhan meillä on venäjästä sanoja, kuten tuo tsaikka ja tsajukin sekä oikein paljon aivan yleiskielen sanastoa. Meillä idässä varsinkin on ihan puhtaasti venäjän sanoja murresanastossamme, esim. taasa ('pesuvati'), jota ei enää täällä Keski-Suomen puolella ymmärretä (höhö).
Yritin jäljitellä tosiaan sitä joskus maistamaani pullaa, ja noista tuli ehkä vielä parempia :D Jokin aprikoosihillo voisi tietysti vielä olla kuin kirsikka kakun päälle, hmmm...
Taasa on kyllä mullekin ihan outo sana. Mutta entäs se holotna? Mun kotimurrealue oli lähinnä pohjois-pohjanmaata, joten enempi on varmaan ruotsista tullu niitä sanoja...
Onpa ihania pullia! Nyt pääsin sentään kirjautumaan tänne, kun olin jo sinua kaivannutkin :) Luin tuossa aiempia postauksiasi, niin kirjoitit noista maalla asumisen ongelmista, niinkuin bussi-vuoroista. Meikäläisellä on niistä kokemusta kyllä!! Ja kun mulla ei ole ajokorttia, olen ihan bussien ja miehenkyydin varassa... Onnea autosta! Meilläkin on Micra, mutta erimallinen, sellainen pyöreähkö :)
Teidän Micra on sitten uudempaa mallia, nuo vanhat ovat tuollaisia töppösiä :D
Äitini, 81 v, asuu myös maalla ja pystyy siellä vielä olemaan vain sen ansiosta, että on auto ja ajokortti. Sitten, jos ei pysty enää ajamaan, tulee lähtö kirkolle, niin se vain on. Kun ei ole palveluja eikä julkista liikennettä.
Sinulla on ollut oikein rattoisa viikonloppu Sulon kanssa.
VastaaPoistaVoi että miten herkullisen näköisiä pullia! Tuota täytettä pitää kokeilla, kunhan taas pullia leivon.
Nuo teekupit ovat kauniit, ovatko Venäjältä? Ja teevalikoima melkoinen. Hilloin sotkeminen teen sekaan kuulostaa, hmm, erikoiselta:)
Muistan tuon vanhan laulun...
Kannattaa kokeilla, hyviä ovat.
PoistaKyllä teeastiasto on Venäjältä, ihan sieltä aidosta ja oikeasta Keisarillisesta posliinitehtaasta, joka tosin yhä tunnetaan täällä varmaan paremmin neuvostoaikaisella nimellään Lomonosovin posliinitehdas, sieltä tehtaanmyymälästä ostin. Se koko tehtaanmyymäläkin oli kuin jokin ihana taidenäyttely! (nettisivut http://www.ipm.ru/)
Muistan kyllä nuorena opiskelijana itsekin hieman pitkään katsoneeni tuota teenjuontityyliä, mutta äkkiä siihen tottui :-D
Kylläpä olet tehnyt herkullisen näköisiä pullia. Eihän tuollaisia voisi vastustaa! :)
VastaaPoistaTuo hillon kanssa teen juonti vähän yllätti, kun ensimmäistä kertaa olimme Venäjältä muuttaneen perheen luona kylässä. Mutta ihan jännä tyyli, eikä sitten sokeria kaipaa enää.
Onhan se hauskaa, että on erilaisia tapoja eri kulttuureissa. Venäjällä teenjuonti kaikkine valmisteluineen on vanhastaan ollut tosi tärkeä osa kaikessa seurustelussa ja muutenkin, mutta nykyisin nuoret ovat jo niin kiireisiä, että tosiaan pussiteekulttuuri valtaa alaa. Harmi minusta.
PoistaJotkut laittaa teehen hunajaa, miksei sitten hilloakin yhtä hyvin, makeitahan ovat molemmat.
PoistaKitoksjakkitoksjak!
VastaaPoistaPidän itsekin tuosta astiastosta enemmän kuin siitä perinteisestä verkkokuvioisesta, vaikka on sekin ihana. Ne kupit vain jäivät avioerossa eksälle, mikä minua tietenkin suuresti harmittaa, sillä niitä olisin raskinut käyttää ihan reilusti arkenakin iltateellä. Tätä astiastoa ei tule otettua esille kovin usein.
Hilloa ja tsaijua... erikoista. Mutta omat tapansa eri kansoilla; englantilaiset juo maidon ja sokerin kera. Mutta ei preservatiivista. Onkohan tuo sana tullu venäjältä? Preservatiivi. Isä puhu teestä aina että "saikkaa" tai "tsaijua".
VastaaPoistaJust kuvailemasi makuisen pullan (tai sen puolikkaan) söin Jari-Pekassa Hartolassa viikko sitten. Sitä piti oikein makustella, että miltä se täyte oikein maistuu... siinä oli oranssi täplä, joka kylläkin meni pullan toisen puolikkaan syöjälle, mutta oli varmaan jotain hilloa sekin. Nam! Ja jauhelihapiirakka homejuuston kera myös NAM!
On varmaan venäjän kieleenkin tullut preservatiivi muualta, kuulostaa latinankielisen tyyliseltä. Mutta tosi paljonhan meillä on venäjästä sanoja, kuten tuo tsaikka ja tsajukin sekä oikein paljon aivan yleiskielen sanastoa. Meillä idässä varsinkin on ihan puhtaasti venäjän sanoja murresanastossamme, esim. taasa ('pesuvati'), jota ei enää täällä Keski-Suomen puolella ymmärretä (höhö).
VastaaPoistaYritin jäljitellä tosiaan sitä joskus maistamaani pullaa, ja noista tuli ehkä vielä parempia :D Jokin aprikoosihillo voisi tietysti vielä olla kuin kirsikka kakun päälle, hmmm...
Taasa on kyllä mullekin ihan outo sana. Mutta entäs se holotna?
PoistaMun kotimurrealue oli lähinnä pohjois-pohjanmaata, joten enempi on varmaan ruotsista tullu niitä sanoja...
Meillä Hämeessä holotna on kylmä :)
PoistaHolodno eli holotna (холодно) tarkoittaa tosiaan kylmää, sekin on puhtaasti venäjän sana.
PoistaOnpa ihania pullia! Nyt pääsin sentään kirjautumaan tänne, kun olin jo sinua kaivannutkin :) Luin tuossa aiempia postauksiasi, niin kirjoitit noista maalla asumisen ongelmista, niinkuin bussi-vuoroista. Meikäläisellä on niistä kokemusta kyllä!! Ja kun mulla ei ole ajokorttia, olen ihan bussien ja miehenkyydin varassa... Onnea autosta! Meilläkin on Micra, mutta erimallinen, sellainen pyöreähkö :)
VastaaPoistaTeidän Micra on sitten uudempaa mallia, nuo vanhat ovat tuollaisia töppösiä :D
PoistaÄitini, 81 v, asuu myös maalla ja pystyy siellä vielä olemaan vain sen ansiosta, että on auto ja ajokortti. Sitten, jos ei pysty enää ajamaan, tulee lähtö kirkolle, niin se vain on. Kun ei ole palveluja eikä julkista liikennettä.
Noita viinerin reseptejä täällä odottelen! Laitahan, kun ehdit!
VastaaPoistaHyvää tätä vuotta sinulle blogisi lukijalta!