Minusta tuli eilen tällaisten veijareiden ”mummi”, kun Venla
kaikista kielloistani ja varoituksistani huolimatta otti kaksi pikkukissaa.
Kesäkuusta asti hän on käynyt näitä jo katsomassa ja hoitamassa, ja ilmeisesti
vielä alkuviikkoon asti tulossa oli vain yksi kpl kissoja, mutta minä sitten,
kun olin jo antanut periksi kissa-ajatukselle, totesin, että ota sitten samantien kaksi, kaksi on parempi kuin yksi, niin eilen tuli viestin liitteenä kuva
näistä siskoksista. Hohhoijaa :D Tässä ovat Läjä ja Lucifer. Ensin, silloin kesäkuussa,
melkein itkin, kun kuulin Läjän nimen, mutta nyt olen jo tottunut eikä se tunnu
huonolta nimeltä. Luciferin kuulin vasta eilen, se on tuo musta tytteli.
Lucifer ja Läjä tutkimassa uutta kotia |
Ruokakin jo kelpaa |
Minä pesen siskokissan päätä <3 |
Mä oon Läjä |
Mä oon Lucifer |
Laitoin Siirin tutkailemaan tilannetta sinne Tampereelle.
Siellä hän on nyt aivan ekstaasissa pikkumirreistä. Tosin epäilen, onko enää,
sillä viimeksi kun illalla sain raporttia, pennut hilluivat ja vetivät rallia
ympäri asuntoa. Ovat saattaneet pitää tyttöä hereillä kaiken yötä, hihi.
Kamalasti olen huolissani, että miten se lapsi osaa hoitaa
kissansa. Onhan meillä toki aina ollut kissa, mutta minähän se siitä olen ollut
vastuussa. Tosin itsekin olin 17, kun otin ensimmäisen oman kissani, Viljon, ja
hyvin meillä meni. Asuin silloin yksin kerrostaloyksiössä, ja valjaissa
ulkoiltiin ja Viljo oli minun tärkein ja rakkain ystäväni. Koko suku muistelee
vieläkin Viljoa, se oli niin ihana ja viisas kissa. Epäiltiin, että se oppii vielä
puhumaankin, koska se todellakin ymmärsi kaikki, mitä sille sanoi.
Vähän huonosti minä nukuin, kun niitä kissa-asioita mietin.
Tutkailin vielä illalla sängyssäkin eläinlääkärintaksoja, tyttökissan
sterilaatio maksaa aivan kamalasti. Ja se vielä kertaa kaksi. Täytyy ruveta
säästämään, jotta saadaan sitten leikkuuasiat kuntoon, ei niin kovinkaan pitkän
ajan kuluttua.
Niin, ja miksikäs minä itse en lähtenyt Siirin kanssa sinne
lapsisaunaisiin (”lapsisaunaiset”-sana tarkoittaa Savossa samaa kuin rotinat)? En uskaltanut. En halua nähdä niitä vauvoja vielä livenä, koska pelkään, että
sydän särkyy, kun en voi tuoda niitä kotiin tullessani J.
Suloiset "mummutettavat" aivan ihania nuo pienet veijarit. Kahestaan niillä on kiva pistää ripaskaks :)
VastaaPoistaNiin, on se hyvä, että niitä on kaksi, kun joutuvat ilman ihmisseuraa kuitenkin koulupäivien ajan olemaan. Toivottavasti kaikki menee hyvin (tai sitten minulla on kolme kissaa).
PoistaIhanat kaverukset on Kissamummilla.
VastaaPoistaToi on niin totta, että eläinten kanssa tulee väistämättä eteen kuluja. Mutta kun ovat NIIIIIIN ihaniakin.
Täällä kotikaupungissamme on ainakin osa eläinlääkäreistä ratkaissut tuon leikkausasian mielestäni tosi kivasti. Jos porukka hakee eläinkodista leikkaamattoman kissan (maksaa toki sen suojelumaksun ensin eläinkotiin), eläinlääkärit tekevät leikkauksen lähes ilmaiseksi. Taisi olla joku ihan nimellinen 15 euron vastaanottomaksu materiaalikulujen kattamiseksi. Samaten myös leikkauksen jälkihoito on ilmainen.
Tällä systeemillä pyrkivät saamaan eläinkotien asukkaat uusille omistajilleen ja ovat olleetkin ilmeisen tuloksekkaita.
Lucifer on nimensä näköinen :)
VastaaPoista