12.1.2013

Virkistystä haasteesta


Millan antoi minulle tällaisen hienon tunnustuksen ja haasteen. Kiitos! Tuo oikein kannusti taas kirjoittamaan tänne, kun olen ollut aika lamassa viime aikoina. Äitini sanoo, että ”on kuin lamanen täi”. Sellainen minä olen viime ajat ollut. Haaste on siis sellainen, että pitää kertoa kahdeksan seikkaa itsestään ja haastaa samaan mukaan kahdeksan blogia. Yritän.
1. Minulla on ensi viikolla syntymäpäivä! Iloitsen vanhenemisesta, en ole koskaan kokenut siitä minkäänmoista kriisiä. Koko ajan toivon ja odotan, että aikuistuisin jollain lailla. Saattaa jäädä toiveeksi.

2. Olen erakko. Nautin ihmisten seurasta ja seurustelusta sopivan pieninä annoksina, sitten väsyn. Siksikin varmaan ystävyys- ja kaveruussuhteet ovat retuperällä.
3. Perhe on elämäni keskipiste ja voimavara. Yritän olla liikaa hehkuttamatta maailman upeinta puolisoa ja mainioimpia lapsia, koska ”kell’ onni on, se onnen kätkeköön”, saattaa vaikka salama iskeä päähän :D Joskus (usein) kuitenkin sorrun kehuskelemaan erityisesti lapsillani. Piirre, jota inhoan muissa ihmisissä, heh.

4. Asuin ja työskentelin n. neljä vuotta Venäjällä ja Ukrainassa. Opiskelin Pietarissa Neuvostoliiton hajoamisen aikaan. On mitä muistella ja mistä kertoilla juttuja lapsille.
5. Juureni ovat Savossa ja olen läpeensä savolainen. Puhun yhä levveetä savon murretta, vaikka olen asunut melkein 30 vuotta muualla.

6. Olen asunut Uuraisilla 14 vuotta. Tunnen edelleen olevani ulkopuolinen täällä, vaikka ihmiset ovatkin enimmäkseen aivan mukavia.
7. Olen laiska. Aina pitäisi jonkun olla patistamassa esim. kuntoilemaan, että perseeni hievahtaa penkistä. Kaiken aloittaminen vaatii hirveää ponnistelua, hommat ovat aina aloitusta vaille valmiita. Tänäänkin pitäisi siivota, mutta kun en saa aloitettua.

8. Liioittelen, dramatisoin ja ylireagoin kaikkea. Puolisoni mukaan minun kanssani ei olekaan tylsää. Mutta minkäs sille mahtaa, kun tuo mielikuvitus tahtoo olla hieman vilkas ja teppostelee aina välillä.
Melkein kaikki lukemani blogit on taidettu jo haastaa mukaan, mutta haastan puolestani nyt Vauhkon, kirsian ja Karhuttaren .

 

2 kommenttia:

  1. Tuo erakkomaisuus on tasapainoilua... tosi ystävät ymmärtää kyllä. Itsekin saan ihmisistä tarpeeksi töissä.

    VastaaPoista
  2. Kiitos ja vastattu on.

    VastaaPoista