Huomenna sitten juhannuksen viettoon. Tänä vuonna tuo tuntuu
pakkopullalta, mutta täytyy yrittää lastenkin takia. Itse ryömisin mieluiten peiton
alle ja pysyttelisin siellä. Mutta pienimmäinen on tottunut viettämään
synttäreitään mummolassa, joten sinnehän sitä on vääntäydyttävä. Nyt kun on
vielä täydet kympin synttärit, niin sitäkin suuremmalla syyllä pitää juhlia.
Äidistäni tosin en ole mitään kuullut sitten niitten lakkiaisten, joten enpä
tiedä, odottaako hän meitä kovin innokkaasti sinne Savoon. Isompi tytär ei
tahtoisi lainkaan lähteä, valitti, että hän on neljätoista vuotta katsellut sitä samaa
touhua, ei paljon kiinnosta. Hänellä ei kuulemma ole koskaan ollut juhannuksena
hauskaa, kun olemme olleet mummolassa. Olipa piristävää kuulla tuo.
Eilen tuli taas yksi ”valitettavasti valintamme ei
kohdistunut sinuun” -vastaus. Taas sellaisesta, johon luulin olevani kovinkin vahvoilla.
Täytyisi kai alkaa vähitellen tottua tuohon, mutta kyllä se vain kirpaisee.
Painajaisunet aiheesta ovat käyneet yhä oudommiksi ja ahdistavammiksi. Henkinen
kantti alkaa rapista, on yhä vaikeampaa pitää itsensä kasassa ja pää pystyssä.
Mutta kuten Pulla bloginsa esittelyssä osuvasti sanoo, yritetään nyt uteliaana katsoa, miten
tämä paska päättyy.
Kaikille teille, jotka jaksatte juhlia, toivotan iloista juhlamieltä ja hauskaa bailausta. Vähemmän juhlamielisille "kollegoilleni" toivotan myös iloista mieltä ja mukavaa keskisesän juhlaa.
|
Työmarkkinatukilaisen juhannuseväät :D (haaveissa) |
Muista hakea ajoissa apua, jos olo menee liian raskaaksi. Sanon kokemuksesta, kun masennukseni paheni krooniseksi työttömyysaikana. Mutta toivon tietty, että saisit töitä ennen sitä!
VastaaPoistaJuhlamieltä ei kovasti ole, äsken kävimme kaupassa ostamassa kasseittain ruokaa, se puoli on kunnossa. Kotona olla möllötetään.
Hyvää ja turvallista matkaa teille sinne Savoon, ja hyvää juhannusta kummiskin;D
Kyllä se loputon kieltävien vastausten lukeminen ja työtön-työtön -lomakkeiden täyttäminen mielen tehokkaasti maahan polkee. Joskus sattuu silti positiivisia ihmeitä.
VastaaPoistaSisareni valmistui Taideteollisesta alalle, jolta ei töitä löydy. Kymmenen vuotta tavaratalon myyjänä pakerrettuaan ja turhaan satoja hakemuksia lähetettyään hän muutti pois pääkaupunkiseudulta, missä niitä töitä piti olla. Yli nelikymppisenä hän sai oman alansa töiä, meni naimisiin ja sai esikoisvauvan..
Toivon sinulle peukut pystyssä jotain sinulle sopivaa ihmettä...ja hauskaa juhannusta myös. (Teini-ikäiset nyt tuppaavat ilmaisemaan itsään aika kärjekkäästi. Ehkäpä tyttäresikin vielä 30 vuoden päästä muistelee lämmöllä ja haikeudella yhteisiä juhannuksianne mummolassa)
Hyvää Juhannusta täältäkin, vaikka kuulun tähän vähemmistöön, joka ei ymmärrä tätä suvijuhlaa muuta kuin eräiden syynä taas kerran juoda.
VastaaPoistaMutta kyllä tässä grillatava on kun pikku joukko kokoontuu luokseni.