Se on vielä yllättävämpää, että taitaa harjoittelupaikan
saaminen olla aivan yhtä kiven alla kuin palkkatöihin pääsy. Kahden viikon
kuluttua pitäisi olla harjoittelupaikassa, mutta kukaan ei ole ottanut minua!
Lähimpänä oli Jyväskylän sinfonia, kiitos Emma Anttilalle, joka kuulemma olisi
ottanut minut ihan taustanikin takia, mutta kun siellä on jo harjoittelija.
Olen lähettänyt ainakin 50 hakemusta, mutta kukaan ei huoli. Eipä YHTÄÄN ole
stressiä tästä.
Rakkaani sanoikin jo minulle, että älä, pliis, enää mene
noihin koulutuksiin, joissa täytyy etsiä harjoittelupaikka. Koko perhe joutuu
kärsimään tästä minun angstaamisestani. Ja entäs jos en saa sitä paikkaa? En
tiedä, varmaan karenssia kolme kuukautta.
No, onko mitään myönteistä? No juu, leivoin juustokakun isänpäiväksi: rrrakastan juustokakkua! Ja isukiltahan ei kysytä…
 |
| Aamupalaa rakkaalleni isänpäivänä. No, vaikka hän ei minun isäni olekaan (mun isä on taivaassa). |
Oi, mikä kakku. Minäkin olen hulluna juustokakkuihin :)
VastaaPoistaOn tuo kyllä hassua, ettei aikuista, koulutettua ihmistä oteta töihin palkattakaan ( vai maksetaanko teille harjoitteluista jotain?) Ymmärtäisin sen, jos työnantaja ei tahdo ottaa firmaansa puolivastahakoista nuorta, joka ei ole motivoitunut, eikä tiedä kuinka työpaikalla käyttäydytään, mutta tätä nykyistä tilannetta en kyllä käsitä..
Pidän peukkuja, että teillä asiat järjestyvät. Taloudellinen ahdinko on kamala paine ja kurimus, joka nielaisee helposti kaikki elämän hyvät asiat syövereihinsä. Huoli, pelko, turhautuminen ja raivo riepottavat, masentaa ja ahdistaa.
Positiivisia ihmeitäkin maailmassa tapahtuu silti joka päivä. Toivotaan yhtä semmoista sinulle!
No ei todellakaan makseta mitään! Pari vuotta sitten opiskelin tiedottajaksi, ja silloin Tampereen yliopistolle piti harjoittelupaikan maksaa meidän työpanoksestamme (siis huom!!! kouluttajalle, ei meille), mutta silloinkin paikan löysin. Nyt en kelpaa ilmaiseksikaan.
VastaaPoistaIhmeitten aikahan ei tietenkään ole ohi, mutta minun kohdallani kylläkin taitaa olla. Kiitos kannustuksesta joka tapauksessa :)
No just mun lempikakkua!! Oikein suussa maistan tuon ihanan juustokakun maun;)
VastaaPoistaNäyttää surkealta tuon harjoittelupaikan saanti. On se hiivatin kumma, että ei ilmainen kokenut työvoima kelpaa kellekään. Jaksan silti vielä pitää sinulle peukkuja!
Visan käyttö on hyvin tuttua, jo alkukuussa rahat on menny ja on pakko maksaa ruokaa ym Visalla. Tilit on meilläkin luotolliset, iso laina pankista jne. Ei naurata rahatilanne.
Tänään on pimeää ja vettä sataa, sopii tunnelmaan;(
Voimia!
Minulta meni tässä tällä viikolla jotenkin totaalisesti hermot tähän rahattomuuteen, kun kävin kahvilla (eiku kuohuviinillä: ystävä tarjosi!) ystävän kanssa. Hän on yliopistolla töissä, tyylikäs aina jne... Ajattelin, että voi minua nukkavierua, varmaan ystävääni nolottaa näyttäytyä seurassani! Menin sitten seuraavana päivänä Sokokselle ja vingutin Visalla 150 €:n takin. Nyt kaduttaa ja toisaalta ei: enpähän erotu normaalikansasta. Mutta tuokin summa on taas perheen elannosta pois. Aivan överiä meidän tilanteeseen nähden.
VastaaPoistaEi kannata katua, joskus on pakko saada tiukankin budejetin kanssa vähän mielihyvää. Itsekin ostin pari viikkoa sitten (ja ihan samasta syystä, pelkäsin olevani niin nukkavieru) uuden takin. Se maksoi 99 euroa, oli puoleen hintaan.
PoistaArvaa vaan miltä tuntui, kun heti perään tuli
verolappu;( No, jotenkin on aina selvitty ja selvitään nytkin. Niin teillä kuin meilläkin!