Niin, siellä viisikymppisillä katselin ympärilleni vähän
silläkin mielellä, että jos saisi hyviä ideoita omiin juhliin: puoliso täyttää samat
kymmenet kuukauden päästä, 5.11. Muistuu mieleen, miten pari vuotta sitten
haikailin täällä blogissa, että miehen viiskytvuotislahjatoive olisi
suomenpystykorvan pentu! Uskomatonta, että olen pystynyt toteuttamaan tuon
toiveen, tai oikeastaan puolikkaan siitä, koska ostimme koiran rakkaani kanssa
puoliksi. Arto sanoikin, että pitää sitten synttäripäivänä laittaa iso rusetti
kaulaan Tarmolle, koska se on lahja.
Ne veljen vaimon synttärijuhlat olivat pienimuotoiset ja
rennot. Tarjottiin salaatteja, suolaisia piiraita, karjalanpiirakoita, voileipäkakkua,
lämminsavulohta ja kahvin kanssa tietenkin synttärikakkua ja muuta makeaa.
Minusta tuo homma toimi niin mainiosti, että meinaan kopsata tuon tyylin ihan
sinällään. En nyt aivan samoja suolaisia piiraita ja salaatteja kehtaa
kuitenkaan laittaa, mutta tuohon tyyliin kuitenkin. Eilen kokeilin
Hellapoliisin ohjeella couscoussalaattia, ja sen otankin yhdeksi tarjottavaksi.
Ja yksi hyvä broileripiiraan ohje mulla on myös, ainoa tenkkapoo on, mikä olisi
paras pohjavaihtoehto siihen. Ohjeessa on ihan pitsapohja, mutta juhlavampaa tulisi varmaan muropohjaisesta piiraasta. Olisiko ehdotuksia?
Näissä minun juhlajärjestelyissäni on kaksi koetinkiveä, jos
niitä niin voi kutsua. Ne ovat raha ja vieraiden määrä. Periaatteessa juhlat
pitäisi toteuttaa nollabudjetilla, mutta eihän se onnistu tietenkään. Täytyy
vinguttaa luottokortilla kuten rippijuhlatkin. Aion itse tehdä kaiken minkä
voin, karjalanpiirakatkin talkoilla tyttöjen kanssa. Voileipäkakkua en tarjoa,
koska en ole koskaan (!!!) tehnyt
sellaista ja pienempikin maksaa kuulemma 50 €. Ja taas juolahtikin mieleeni
yksi lupaus: Noora sanoi ainakin jotain viisi vuotta sitten, että hän tekee sitten
Arton viisikymppisille maastokuvioisen kakun! Voi että olisi hieno sellainen
täytekakku ja jos vielä olisi marsipaanista siinä päällä metsämiehen ja
oranssin koiran hahmot! :D HUHUU, Noora! :D
Niin, ja kamalan vaikeaa on sitten arvioida, kuinka monta vierasta
juhliin tulee. Arton lähisuku, eli sisarukset perheineen, käsittää yli 30
henkeä. Sitten tietenkin metsästysseuran kaverit, parhaat ”sotakaverit” (Arto on
maakuntajoukoissa) ja ehkäpä joku hyvä työkaveri??? Naapurit varmaan ja jokunen minunkin sukuni puolelta.
Vaikea arvioida, mutta tuntuu aika isolleen menevän, kun alkaa miettiä. Tykkään
tosi paljon juhlien järjestämisestä ja laittamisesta, ja olisikin ihana
suunnitella kaikkea, kun ei koko ajan tarvitsisi miettiä sitä rahapuolta. Jos
jollain on hyviä ja EDULLISIA ideoita, niin kiitollisena otan vastaan.
No tuosta ihmisten määrästä sen verran, että kerron miten meillä tehtiin kun miehen 50-vuotisjuhlat pidettiin myös kotona ja itse tein kaiken tarjottavan. Me laitoimme kutsut sellaisille, joiden ajattelimme voivan tulla. Kutsuun sitten vp (eli vastausta pyydetään) ja johonkin tiettyyn päivään mennessä. Näin saimme selville paljonko mitäkin syötävää pitää olla. Kustu meni sukulaisille, tarkoin valituille työkavereille ja muille harkitsemillemme tahoille.
VastaaPoistaSuolasen piirakan pohjasta sanoisin, että muropohja on kyllä juhlavampi kuin pitsapohja. Ohje sinulla varmaan, on pyydä jos tarvit. Minä tein muutaman pellillisen suolaisia piirakoita, salaattia paria lajia ja pari voileipäkakkua sekä sitten makeat täytekakut. Kuivat kakut tein vähän erilaisempia kuin normaalit ja ne samoin kuin pikkuleivät leivoin etukäteen pakkaseen.
... siis kutsu meni...
PoistaKiitos vinkeistä! Juu testasinkin nyt sitä broleripiirasta kauraiseen muropohjaan ja tuli hyvä ja käy hyvin yhteen sen couscoussalaatin kanssa.
PoistaPuoliso oli vähän sitä mietä, että ei varsinaisia kutsuja laiteta. Perhe tulee ihan soittamalla, mutta nuo metsästys- yms. kaverit tuottavatkin sitten sen kysymysmerkin. Tiedän, että tosi moni haluaa muistaa miestäni, hän on hyvä kaveri ja ahkera toimija harrastusporukoissaan.
No jos hän ei halua kutsuja laittaa, niin arvioit sitten vähän yläkanttiin määrän, että riittää varmasti. Ei se sitten budjetissa tunnu paljoa, kun itse tekee, niin jos on pikkasen enempi kaikkea.
Poistahttp://pastanjauhantaa.blogspot.fi/2006/04/huisin-hyv-kasvispiirakka.html
VastaaPoistaTuota olen itse tehnyt vähän muunnellen. Eli selleriä ei ollut, paprikatkin oli vain yhden värisiä jne. mutta hyvää se oli silti :)
Opiskeluajat opettivat että raaka-aineitakin voi vaihtaa edullisempiin (esim. edullisempi sulatejuusto jne...) Välillä sitä pitää olla melkoinen supermartta kun haluaa tehdä edullisesti, mutta laadusta tinkimättä :)
Vaikuttaa herkulliselta, nam. Ohje on melko samanlainen kuin minun broileripiiraan ohjeeni.
PoistaMinäkin olin aikoinaan martta (nyt pelkkä super, hehheh). ;)
Nuorempi poikani on myös syntynyt 5.11. hän täyttää nyt 21 vuotta, eli olis sitten "vanhaan aikaan" täysi-ikäinen. Juhla tarjottavista mulla ei ole paljoa sanottavaa, meiän juhlat on aina ollut niin pienimuotoisia ja erittäin pienellä budjetilla :) Omissa viiskymppisissäkin oli vain noin toistakymmentä henkeä..
VastaaPoista5.11. on siis hyvä päivä! Pienellä budjetilla meilläkin mennään, mutta väkisin sitä porukkaa kertyy, kun miehelläni on kaksi veljeä ja neljä siskoa, joilla lapset ja heilläkin jo perheet jne.
PoistaKyllä, voin edelleenkin tehä tuon kaakun! :)
VastaaPoistaHihii, kiitti! :-)
PoistaHui kauheaa, minä saisin jo ajatuksesta paniikkikohtauksen, jos pitäisi järjestää kutsuja. En tykkää kutsujen järkkäämisestä, enkä niissä käymisestä ollenkaan. Minusta on mukava vierailla silloin, kun paikalla ei ole muita vieraita, tai niitä on vähän. Jos on jotkut juhlat, joissa pidetään puheita, tunnen ihan myötähäpeää ja nolostun kun niitä löpinöitä kuuntelen. En siis todellakaan ole juhlaihminen. Suvun juhlista olen laistanut pitkään matkaan vedoten ja omia juhlia en ole järjestänyt.
VastaaPoistaIsännän viiskymppisillä oli muutama yhteinen ystävä ja ne juhlat leipoi ystävä lahjaksi. Vanhemman tyttären yo-kemut pidettiin ja nuoremman valmistujaiset samoin. Onneksi pienimuotoisina ja niistäkin on jo kauan.
Voi kamalaa, taidan olla tässäkin jutussa aika kummajainen:)
Et ole kummajainen. En minäkään ole mikään juhlaihminen, mutta ihmeellistä kyllä, tykkään suunnitella ja järjestää juhlia toisille, läheisille nimenomaan. Meillä kun ei muuten koskaan käy ketään, tulevatpahan sitten ainakin juhlimaan. Ja Arton suku on tosi rentoa porukkaa, ettei mitään pönötystä tarvitse pelätä. Tytöt jos soittavat haitaria vielä, niin ihan kivaa luultavasti tiedossa :-)
PoistaTarjoilupuolesta en sano mitään, minä kun olen valtakunnan onnettomin sillä saralla. Mutta jos aikaa ja energiaa vielä jää ja haluat jotain extraa eli koristelua tai tunnelman luojaa. Nyt olisi vielä värikkäitä lehtiä, niitä voi kuivata, Ämpäriin puiden oksia ja ripustella jouluvalot niihin. Lasipurkkeihin tai ylimääräisin laseihin tuikkukynttilöitä. Niitä saa tähän aikaan vuodesta ison läjän muutamalla eurolla. Olisi metsämiehelle luonnon mukaista koristelua, kun on melkeimpä pimein vuoden aikakin. Ei tartte kuin portille pari kynttilälyhtyä, niin vieraat tuntee jo tullessaan, että meitä on odotettu. Ei tartte niin nurkkiakaan puunata kun luo hämärähyssy tunnelmaa. Ja tunnelma on puoli juhlaa. Väsynyt ja kiukkuinen emäntä ei sitä lisää, joten rennolla meiningillä...
VastaaPoistaSari
Moi! Minäkin ajattelin, että hyvä kun juhla sattuu pimeimpään vuodenaikaan, ei tarvitse niin siivouksista stressata tai ikkunanpesusta, hih! Kiitos vinkistä eritoten noiden värikkäiden lehtien suhteen, tuota en olisi tullut ajatelleeksi.
PoistaJuu ainakin minä olen väsyneenä niin v-mäinen, että siinä menisi mitkä vaan juhlat piloille. Mutta onneksi yleensä vaan piristyn mitä enemmän puuhaa :D
Tervehdys!
VastaaPoistaSinulle olisi haaste blogissani.