Onneksi tässä iässä ja näillä kilometreillä sitä jo
suhtautuu huumorilla tuollaisiin otsikoihin ja lehtijuttuihin, mutta entäs, jos
olisikin sellainen, joka ottaa kaiken aina totena mekkoonsa? Huhhuh, taas
tulisi lisäpaineita.
Jos minä alkaisin noudattaa noita ammattilaisten ohjeita,
meidän kotiin ei sitten varmuudella tulisi joulua. Meikäläisellä kun vetäisi
pinnan niin kireälle tuo täydellisyyden tavoittelu, että joulumieli olisi
kaukana lapsilla ja ukolla, kun kuuntelisivat ja katsoisivat minun
raivoamistani. Olisi ehkä materiaalit ja valoköynnökset kohdillaan, mutta
naamat nurinpäin. Siinä sitä olisi luotu yhdenlainen joulu kotiin.
Eilen meillä siivottiin. Minulle on tärkeä juttu
joulutunnelman luomisessa, että näen kotini olevan suurin piirtein puhdas ja
raikas. Ensi viikonloppu menee äitini luona, joten silloin ei enää ehdi, paras
oli hoitaa homma jo nyt. Kuusi odottaa ulkona, sen mies haki veljensä metsästä,
mukava ja kiltti veli. Tänään ehkä leipoilen jotain ja teen lanttulaatikot
pakkaseen. Eilen sain yllätyksekseni maksaa lähikaupasta, ja paistoin
maksalaatikot. Viikolle en suunnittele mitään hommia, koska harjoittelu näyttää
vievän aina koko päivän energiavaraston. Tytöt tykkäävät leipomisesta, joten
jos haluavat, voivat leipoa mieleisiään leipomuksia jouluksi.
Siinäpä ne jouluvalmistelut pääpiirteissään Saretskan osalta
ovatkin. Joululahjanostelustressiä ei tänä vuonna ole ollut, kun ei ole rahaa,
millä ostella. Pienet ja toivottavasti mieleiset jutut olen kuitenkin hankkinut
läheisimmille. Sulo taitaa meidän kodissa saada eniten lahjoja, siitä ovat
tyttäret pitäneet huolen.Jos minä olisin ammattilainen, mutta en tietenkään ole, antaisin sellaisen vinkin joulun luomisesta kotiin, että tee juuri vain se, mikä on sinusta tärkeintä. Suorittamispakko hittoihin. Eihän se ole kuin pari päivää koko joulu, kannattaako pilata stressaamalla ja hermot kireällä puurtamalla se joulunalusaika?
Minun paras joulunvalmistelumuistoni on se, kun koko viikon ennen joulua esiinnyin kaiket illat tyttären kanssa seurakunnan non stop -jouluvaelluksessa enkä ollut kotona tekemässä yhtään mitään! Mieli rauhoittui ja meillä oli vain yksinkertaisen ja hulvattoman hauskaa. Joulumieli tuli joka päivä kuin sivutuotteena. Vieläkin kaiholla muistelemme tytön kanssa, kuinka tauoilla pelailimme lautapelejä ja söimme lastenohjaajan tuomia suklaita ja kuinka sitten kiireen kaupalla piilotimme nuo ajanvietteet, kun seuraava ryhmä oli tulossa esiintymispaikallemme. En muista, mutta luulen, että siinä tuli luotua kotiinkin joulu samalla, kun toi sieltä esiintymispaikalta hyvän mielen tullessaan.
Meikäläisen pahin joulu oli kun syömisetkin jäi vähille kun puunasin työn ohessa rähjäistä mökkiä. Tein ruokaa ja leivoin. Olin käynyt jouluostoksilla ja sitten yön tunteina vapisin horkassa ja paketoin. Tuli ikimuistoinen joulu, jota en tule kaipaamaan.
VastaaPoistaJoulua ei tarvitse suorittaa. Lahjoja ei tarvitse olla. Ruokaa kylläkin.
Voi itku, kuulostaa tosi extremejoululta, jota varmasti voi vain kauhulla muistella... Toivon sinulle nyt tästä joulusta ihanaa ja levollista ja paljon hyviä herkkuja! :)
PoistaOlen myös tullut siihen tulokseen, että tehdään se mitä itse pidetään joululle tärkeänä. Lopuksi paistetaan kinkku aatonaattona leivinuunissa. Joitain leipomuksia aion ensi viikolla tehdä, niistä tulee sitä joulun tuoksua. Lanttulaatikot on jo pakkasessa.
VastaaPoistaKuulosti ihanalta tuo muistosi jouluvaelluksesta;)
Ihana, kun sinulla on se leivinuuni. Sitä kaipaan tähän meidän kotiinkin. Tulisi kaikista ruoista vieläkin herkullisempia. Onnenpekka!
PoistaOtin juuri viimeisen pellillisen joulutorttuja uunista. Ensi viikolla teen laatikot ja aaton vastaisena yönä paistetaan kinkku. Minulla kävi eilen lapsia askartelemassa joulukoristeita ja nyt on koko koti glitterissä.Ennen heidän tuloaan laitoin vähän koristeita tuomaan jouluista tunnelmaa ja illalla laitoin pihalle kynttilät. Jouluvaloja minulla ei ole, kotteja en lähettänyt, enkä yhtään lahjaa osta.
VastaaPoistaAika rauhallisesti tämä menee, niinkuin on mennyt jo monta vuotta. Iltapäivällä menen seurakuntaan joulujuhlaan, se kuuluu asiaan, kun ei enää ole työpaikan tai lasten joulujuhlia. Pitäähän sitä jouluvirttä päästä veisaamaan.
Koti ei tosiaankaan ole juhlakunnossa, eikä varsinkaan minkään tuunaajan unelma.
Joulu tulee aina juuri sellaisena kuin sinun mielesi sen antaa tulla, ulkoisilla asioilla ei ole väliä. Minä kristittynä aina vähän ihmettelen miksi joulua viettävät kaikki ja mitä kummallisimmin markkinamenoin, ilman että sen tarkoitusta yhtään ajatellaan, vaikka joulu on vain ja ainoastaan Herramma syntymäpäivä.
Eikö ole mukavaa kun erilaisista jouluista on jäänyt hyvät muistot, niinkuin tyttärelläsi jouluvaelluksesta. Varmasti erilainen jouluun valmistautuminen, mutta varmasti myös mieleenpainuva ja mukava.
t. elina
Sinulla on ajatus mukana joulunvietossa, silloin ei ulkoisilla asioilla ole niin suurta merkitystä. Tänään kävin harjoittelupaikan väen kanssa erään taloyhtiön kutsusta heidän joulukahveillaan: iäkkäitä, 8-9-kymppisiä mummuja ja yksi mieskin siellä jopa oli ;) Tuli niin mukava mieli, kun sai jutella heidän kanssaan ja kuulla vähän elämäntarinoista ja elämänmenosta heidän kantiltaan. Oikea joulumielen tuova tapahtuma, vaikkei tuon kummempi ollutkaan.
PoistaWhat the fuck have i/you done, ku oon vasta tän ikänen, enkä elämääkää oo kokenu mitenkää suuremmissa määrin ja suhtaudun silti huumorilla tuommosiin idioottimaisiin mainoksiin? Niin ja kaiken lisäks kaveri kerto just tännään yhen tositarinan meidä yhteisen kaverin äidistä, joka nimenomaan ottaa kaikki tuommoset totena mekkoonsa, häseltää joulunalun pinna mielettömän kireenä ja jouluaatto on jo aamupäivästä sitä luokkaa, että kaikki painuu ovet paukkuen omiin koloihinsa ja että tää meidän kaveri on ihan mielettömän maassa jo nyt ennen joulua sen takia, koska tietää, millasta jouluna sitten tulee olemaan.
VastaaPoistaEttä kiitos äitee, mulla on jo tähä mennessä jokanen joulu ollu erittäi mukavii ja varmast tulee tääkin oleen :)
Tämmösiä myö aikuiset usein ollaan: keskitytään aivan liikaa kaikkeen ulkoiseen ja oikeasti tärkeät asiat jäävät materiapuolen jalkoihin. Ja perheellehän sitä sitten puretaan huutamalla, kun on pinna kireällä (kutes tiijät ;))
VastaaPoistaItkuhan se taas pääsi tätä kommenttia lukiessa (ja tunne: "Hei, lukevathan kaikki tämän, lukevathan!" :D)