Ei ollutkaan niin helppo juttu se Lions Clubin
stipendinsaanti, miltä ensin saattoi vaikuttaa. Ensinnäkään, eihän se stipendi
mitenkään tyhjästä ilmaantunut, vaan sen saamista piti alkusyksystä anoa.
Anomuksessa kerroin, mitä kuluja lasten soitto-opinnoista on, mm.
lukukausimaksut 420 euroa vuodessa/lapsi,
soitinhankintaa, bensakuluja… Lukukausimaksuihin hainkin lykkäystä opistolta,
jotta saisin ne sitten maksettua, kun stipendit kolahtavat tilille. Yllätys oli
melkoinen, kun komeassa stipendikunniakirjassa luki, että rahat maksetaan
tositteita ja selvityksiä vastaan. No, maksoin laskut viimeisistä
ruokarahoistamme, siis veronpalautukset + ruokarahat, ja kiikutin laskut rahastonhoitajan
postilaatikkoon. Selvitykset olinkin
tehnyt jo silloin anomuksessani, joten kopioin sen alkuperäisen anomuksenkin
vielä liitteeksi. Ja sähköpostia vielä
perään sille rahastonhoitajalle. Kyseiseltä herralta tuli yksilauseinen vastaus,
että stipendit maksetaan laskuja vastaan. Minullahan oli niitä laskuja siis ne
syyslukukauden maksut, yht. 420 euron edestä, ja stipendit olivat sen 300 €/lapsi. Ajattelin,
että kai tuo rahastonhoitaja ymmärtää, että lukukausimaksuja maksellaan kaksi
kertaa vuodessa ja on maksettu jo monta, monta vuotta, joten onhan niistä
kertynyt jo tuhansia euroja. Jotta kai sen 600 voisi noita selvityksiä vastaan jo
maksaa. Ei ole rahoja kuulunut. Tili on
miinuksella ja luottorajakin käytetty.
En ole valitettavasti säilyttänyt vanhoja laskuja, että
olisin voinut kantaa rahastonhoitajalle koko paksun pinon musiikkiopiston laskuja
tuhansien eurojen edestä. Tulostimme sitten parin sadan euron bensakuitit,
jotka vein tänä aamuna taas sen herran postilaatikkoon. Mitähän siellä vielä
vaaditaan? Pitää varmaan mennä polvillaan rukoilemaan, että saisimme ne JO
MYÖNNETYT stipendit nostettua. Vähän oudolta alkaa tuntua. Pidetäänkö ihmisiä
jotenkin lähtökohtaisesti huijareina? Vai oliko koko stipendihomma jokin
mediatemppu, lehdessä oli nimittäin iso kuva ja juttu aiheesta, miten
anteliaita ja auttavaisia nämä Uuraisten leijonat ovat? Sitten annetaankin
vain jokin kunniakirja ja rahoista ei tietoakaan. Olo on nöyryytetty.
Mutta meillä on muuten jo näin paljon lunta!
 |
| Tarmo rakastaa lumessa möyrimistä. |
 |
| Hähää, vein äiskän hanskan! |
 |
Sulo harrastaa mieluummin sisähommia,
kuten auttaa Siiriä neulomisessa näin... |
 |
| ... ja näin. |
No ompa vaikeaa...voi harmi! Teillä onkin paljon lunta, meillä satoi eilen vähän lisää, nyt on lauhtunut niin, että lumet on taas sulamassa....Pystykorvat taitavatkin tykätä lumessa pyörimisestä, meiän Bussehan on puoliksi pystykorva, niin on tykännyt lumesta nuoresta asti (tuli meille 10 kk iässä).Toivottavasti stipendi-asia selviää pian!!
VastaaPoistaIhana neuloma-apuri! :)
VastaaPoistaEi muutaku samaisen (tai kilpailevan?) lehden toimittajalle vinkkiä, minkälaista touhua se stipendihomma on!
Eivätkä ees syötävää tarjonneet!!!
PoistaKyllä ovat törkeitä, julkisuuteen annetaan niiin hyvä kuva anteliaista leijonista. Harmittaa todella teidän puolesta. Mutta kuitiksihan kelpaa nykyään nettipankin maksettu lasku. Jos olet netin kautta tililtä maksanut ne, niin siellä säilyvät tiedot useamman vuoden. Jouduin itse haeskelemaan yhtä vanhaa tilitapahtumaa, kun takuukuitti oli hukassa. Tulostin sitten sen tapahtuman tiedot.
VastaaPoistaSulo on hauska ja tarmo rakastaa lunta näköjään ja sun hanskoja;)))
Niin ja täällä on juuri vesisadetta, menee loskaksi tuo vähäkin lumi, joten olen kateellinen teidän lumesta;)
VastaaPoista